Sosiaalinen media työyhteisössä

2c) Etsi verkosta jonkin työyhteisön sosiaalisen median käytön pelisäännöt.

Tehtävänanto: "Pohdi blogissasi, mikä on löytämiesi pelisääntöjen keskeinen viesti, kenen vastuulla näiden pelisääntöjen laatiminen on ja mitä niissä tulisi olla?"

Sosiaalisen median käyttö koskettaa lähes jokaista työyhteisöä. On hyvä olla jonkinlaiset yhteiset pelisäännöt, jottei tottumattomalle tai kokeneellekaan sosiaalisen median käyttäjälle tule yllätyksiä, eikä vahinkoja tapahdu. Pelisääntöjen sisältö voi riippua paljon yrityksen toimialasta ja toiminnasta, mutta ne voivat vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

• Saako työnantajan laitteilla somettaa?
• Saako työaikana somettaa?
• Saako työpaikan asioista somettaa? Jos saa niin mitä, ja mitä ei?
• Saako esimies pyytää kaveriksi esim. Facebookissa? Entä alainen?
• Millaisia tietoturva- tai liikesalaisuusriskejä someen liittyy? Miten hallita niitä?
• Käytetäänkö somea jotenkin työntekijöiden keskinäiseen viestintään?

Etsin yritysten sivuilta työyhteisöjen sosiaalisen median käytön pelisääntöjä. Löysin Ylen sosiaalisen median toimintalinjaukset, joissa käydään läpi mitä Yle tekee sosiaalisessa mediassa, linjaukset Ylen toiminnasta sekä se mitä etsin eniten: Yleläinen sosiaalisessa mediassa. Koska Ylen toiminta on julkista, linjauksessa kerrotaan esimerkiksi julkisen ja yksityisen profiilin erottamisesta.

Ohjeiden lyhyydestä päättelen kuitenkin että jossain on kuitenkin työntekijöitä varten hiukan yksityiskohtaisemmat säännöt. Mahdollisesti työntekijöiden intrassa, joihin ulkopuolisilla ei tietenkään ole pääsyä.

Puolustusvoimien sivuilta löytyi ohjeet sosiaalisessa mediassa toimimiseen varusmiehille ja
reserviläisille. Nämä ohjeet vaikuttavat tarpeeksi lyhyiltä jotta jokainen varmasti jaksaa ne lukea, lisäksi ne ovat helppo sisäistää.

2d) Lue ja kommentoi vähintään kahden muun opintojakson opiskelijan blogia tästä aiheesta.

Kommentoin blogeja seuraavissa osoitteissa:

http://somenanna.blogspot.fi
http://hannasomessa.blogspot.fi/
http://atcampfire.blogspot.fi

Digitaalinen identiteetti

2b) Digitaalinen identiteetti

Tehtävänanto: "Etsi hakukoneen avulla tietoja itsestäsi - tekstejä, kuvia, videoita. Millaisia tietoja sinusta löytyy? Ovatko tiedot mielestäsi oikeita? Kuinka voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja sinusta on? Voiko tietoja poistaa verkosta?"

Google-haku omalla nimellä

Hakukoneena minulla oli Google. Ensimmäisellä sivulla tuloksissa näkyi LinkedIn, Facebook, Google+ ja Fonecta. Toisella sivulla Foursquare, Steam, Allekirjoitukseni pyoraoulu.fi-sivulla, Twitter-tilini sekä pari yllätystä.

Ensimmäinen yllätys on Facebook-kommentti jonka olin kirjoittanut erään artikkelin yhteyteen. Kaverini oli linkittänyt artikkelin Facebookiin, ja uskoin kommentoivani linkitystä niin että kommentti näkyy vain kaverini sivulla. Yllättäen kommenttini näkyy myös kyseisen nettimedian sivulla artikkelin alla. Täytyy olla entistä tarkempi Facebookissa kommentoidessaan, olen vältellyt noiden artikkeleiden kommentointia julkisesti.

Toinen yllätys on sivusto nimeltä wherevent, joka näköjään kerää ainakin Facebook-tapahtumien tietoja. Siellä näyn erään tapahtuman osallistujana.

Kuvissa näkyy Facebook-profiilikuvia sekä jotain muita kuvia mikä on julkisesti julkaistu. Myös ystävieni profiilikuvia löytyy paljon.

Muita tuloksia ei tunnu tulevan tällä haulla, ainakaan muutamalla ensimmäisellä tulossivulla. Tiedot vaikuttavat olevan oikeita. Tyttönimeäni Googlettaessa löytyy myös kokonimikaimoja, joten kaikki tulokset eivät liity minuun.

Paljon käyttämälläni nimimerkillä löytyy myös paljon tuloksia, joitain sellaisiakin mitä en enää internetiin päästäisi.

Tietojen poisto verkosta

Tietojen poisto verkosta on vaikeaa, ellei mahdotonta.

Eräs esimerkki on kukasoitti.com-sivusto, johon ilmeisesti haun hetkellä haetaan jostain toisesta palvelusta puhelinnumeron omistajan tiedot. Sivustolla olevat navigaatiolinkit eivät vie mihinkään, samoin yhteydenottolomake ei lähetä mitään yhtään mihinkään. Ylläpitoon on mahdoton(?) saada yhteyttä. Sivu on amerikkalainen. Ainoa toimiva linkki sivulla on lahjoituslinkki, josta voi sivustolle lahjoittaa rahaa. Omia osoite-/puhelinnumerotietoja ei siis voi poistaa, eikä vääriä tietoja muuttaa.

Jokin aika sitten Google teki mahdolliseksi poistaa omia tietojaan heidän hakutuloksistaan täyttämällä lomakkeen. Google teki tämän mahdolliseksi EU-tuomioistuimen linjauksesta johtuen. Lisää asiasta esimerkiksi täältä: http://www.hs.fi/talous/a1401414197748. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka jokin tieto poistuisi Googlen hakutuloksista, se ei poista tietoa internetistä. Lähdesivusto säilyy.

Vaikuttaminen omiin tietoihin

Kuten tietojen poistokin, omiin tietoihin vaikuttaminen jälkeen päin voi olla vaikeaa. Täytyy olla tarkkana mitä ja mihin tietojaan internetissä antaa, jottei tule myöhemmin katumapäälle.

Kuten aiemmin mainitsemissani wherevent- ja kukasoitti-tapauksissa, tiedot on haettu palveluihin toisilta sivustoilta. Siksi niihin on vaikea enää päästä vaikuttamaan. Eli vaikka jostain palvelusta aiemmin sinne annetun tiedon voisi poistaa, se voi olla jo toisessa palvelussa tallennettuna tietämättäsi.

Keskustelua tietosuojakysymyksistä

2a) Tietosuojakysymykset

Tehtävänanto: "Etsi verkosta paikkoja, joissa käydään keskusteluja tietosuojakysymyksistä. Keskustelupaikkoja voivat olla foorumit, yhteisöt, keskustelu- ja kommenttialueet. Osallistu keskusteluihin näillä foorumeilla. Voit käydä keskustelua myös ryhmän Facebook-sivuilla."

Alustukseksi katselin ja kuuntelin opintojakson wikiin linkitetyn videon Osmo Kuusen ja Petteri Järvisen asiantuntijapuheenvuorot: "Tietosuojaa vai akvaarioelämää?". Tämän jälkeen osallistuin keskusteluun parissa paikassa, jotka linkitän tähän. Aktiivisia keskusteluja aiheesta oli vaikea löytää, vanhoja jo hyytyneitä keskusteluja löytyi kyllä.

http://larasome.blogspot.fi/2014/06/koe-elaimia-etsimassa.html

Osallistuin keskusteluun myös opintojakson facebook-sivulla.

Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käyttävän henkilön pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?


Tulee ottaa huomioon tarkasti erot henkilökohtaisen- ja organisaation profiilin välillä. Jos päivittää organisaation esimerkiksi Twitter- tai Facebook-tiliä, täytyy pitää tunnukset sinne erityisen hyvässä tallessa, sillä olet vastuussa organisaation julkisuuskuvasta. Täytyy myös tietää missä organisaation tunnuksilla saa kirjautua palveluun, saattaa olla että se on sallittua vain organisaation verkosta.

Jos käyttää työkäytössä vaikkapa henkilökohtaista Skype-tunnustaan viestintään, täytyy olla tarkka ettei kerro työhön liittyviä asioita henkilökohtaisille kontakteilleen. Tämän vuoksi voisi olla parempi että olisi erikseen virka-/työtunnus ja henkilökohtainen tunnus vastaavissa palveluissa.

Tietenkin täytyy ottaa huomioon myös se ettei käytä samoja salasanoja eri palveluissa, eikä pidä salasanoja turvattomasti saatavilla. Organisaation olisikin hyvä ottaa salasanojen turvaaminen huomioon ohjeistuksissaan. Uloskirjautuminen on myös muistettava joka kerta.

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden etuna on että kun asioista kerrotaan avoimesti, spekulointi ja arvailu jää vähemmälle. Asiakkaiden sekä kansan luottamus organisaatioon kasvaa ja mahdollinen mustamaalaus ei onnistu kun yritykseen luotetaan ja se tunnetaan.

Työyhteisön sisällä avoimuus on myös etu. Parhaimmillaan se lisää luottamusta ja viihtyvyyttä. Lehtinen kirjoittaa blogissaan seuraavaa: Organisaatiokulttuurin laatua selvittävissä tutkimuksissa mm. avoin keskustelu työongelmista sekä avoin viestintä eri suuntiin nousevat työntekijöiden mielestä aina hyvää organisaatiokulttuuria kuvaavan listan kärkipäähän (Lähde: http://esalehtinen.blogit.hameensanomat.fi/2014/02/17/tyoyhteison-toiminnan-kolme-muskettisoturia-avoimuus-luottamus-ja-tyohon-sitoutuminen/).

Kun jaetaan asiantuntijuutta, oma tieto kasvaa. IT-alalla suosittua on kehittää ja jakaa tietokoneohjelmistoja avoimen lähdekoodin periaatteella. Etuna on mm. ohjelmistojen jatkuva kehittyminen ja tietoturva-aukkojen löytyminen kun kuka tahansa voi jatkaa kehitystä vaikka alkuperäinen kehittäjä päättäisi projektin omalta kohdaltaan. Mutta mihinkään ei tietenkään tule luottaa sokeasti. kuten Petteri Järvinen kirjoitti Heartbleed-tapauksen jälkeen: Usko siihen, että avoin koodi olisi automaattisesti turvallista koska niin moni voi tarkistaa sen, osoittautui vääräksi (Lähde: http://pjarvinen.blogspot.fi/2014/04/heartbleed-tietoturvan-kohuviikon.html).

Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?

Työyhteisön sisällä henkilökohtaisten tietojen jakamisesta on hyötyä esimerkiksi siinä tilanteessa jos joku työntekijöistä on lomalla mutta tulee tilanne jossa häntä ehdottomasti tarvitaan. Tällöin on hyvä jos häneen voi ottaa yhteyttä henkilökohtaisen puhelinnumeron tai sähköpostin kautta.

Henkilökohtaisemmalta kannalta on hyvä kertoa omista terveydellisistä tilanteestaan työyhteisön jäsenille jos on tarpeen tietää mistä on kyse jos jotain tapahtuu. Esimerkiksi diabetes, sydänongelmat tai epilepsia. Toki tällaista tietoa ei tarvitse jakaa sosiaalisessa mediassa, mutta työyhteisön sisällä muuten.

Työyhteisön johdossa olevan henkilön yksityinen elämä julkisuudessa positiivisessa valossa voi olla hyödyksi työyhteisöllekin. Esimerkiksi vapaaehtoistyö, hyvät perhesuhteet tms. voi olla positiivista ja ilmaista mainontaa. IT-alalla työskentelevien henkilöiden vapaa-ajan alaan liittyvän harrastustoiminnan voisi myös laskea positiiviseksi mainonnaksi.

Millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?

Jos asiakasrekisterin tiedot leviävät, järjestelmälle/organisaatiolle suurin haitta taitaa olla käyttäjien/asiakkaiden luottamuksen menettäminen.

Identiteettivarkaudet ovat suuri riski yksittäisen käyttäjän kannalta.

Muiden blogit

Tehtävä 1d)

Tehtävänanto: "Linkitä ja kommentoi muita opintojakson opiskelijoiden blogeja omaan blogiisi. Voit linkittää myös opintojakson ulkopuolisia blogeja omaan blogiisi."

Minä kommentoin seuraavia blogeja:

Somehelenagunes
Pauliinasblog
Someiiris

Luettua tuli lähes kaikkia opintojaksoon liittyviä blogeja, kaikista ei kuitenkaan heti löytynyt mitään kommentoitavaa :)

Yhteenveto tehtävästä 1

Tehtävä 1c)

Tehtävänanto on seuraavanlainen: "Tee yhteenveto blogiisi siitä miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää omalla alallasi? Omalla alalla voidaan käsittää työ- tai opiskeluala tai aktiivinen harrastus. Voit tuoda esille jo olemassa olevia esimerkkejä ja ideoida uusia!"

Yhteenveto

Sosiaalinen media opetuksessa on näkynyt oman alani opetuksessa jonkin verran. Ryhmätöissä on käytetty mm. Google Driveä, Facebookia, Skypeä ja Whatsappia, opettajat ovat erityisesti verkkokursseilla tehneet videotallenteita luennoista, kurssiin liittyviä Facebook-ryhmiä on ollut pariin otteeseen, foorumeilta (esim. Stackoverflow) on etsitty neuvoa ja tietoa.

Www-sivustoa toimeksiantajalle eräällä opintojaksolla tehdessämme työhön kuului myös facebook-sivun tekeminen. Tässä tulin tutuksi myös yritysprofiilin tekemisen & ylläpitämisen kanssa.

Blogin käyttäminen voisi olla oppijaa itseään ja muitakin auttava tapa muistamaan mitä on opittu ja tehty. Tietenkin blogin kirjoittaminen vie sen verran aikaa että muiden tehtävien päälle sen pitäminen voisi tuntua rankalta. Joka tapauksessa tätä olisi voinut koettaa jo opintojen alusta saakka, kun vaan olisi silloin tällaisen idean saanut.

Sosiaalinen media alallani

Tietojenkäsittelyn alalla sosiaalisen median tunteminen  kuuluu mielestäni jossain määrin työnkuvaan. Kuuluu asiaan seurata alan uusia tuulia, joihin sosiaalinen media tällä hetkellä kuuluu. Alan ihmisiä tällaiset asiat kiinnostavat myös hyvin luonnostaan.

Tietojenkäsittelyn alalla sosiaalista mediaa hyödynnetään mainonnassa, eli yrityksellä on esimerkiksi aktiivinen Facebook- tai Twitter-tili. Verkostoitumiseen sosiaalista mediaa käytetään myös, ylläpidetään suhteita yhteistyökumppaneihin ja heidän työntekijöihinsä. Yhteydenpitoon yrityksen sisällä voidaan käyttää Skypeä tai muuta pikaviestintävälinettä.

Sosiaalinen media harrastuksissani

Myös harrastusteni parissa sosiaalisen median käyttö on aktiivista. Harrastan erilaisia kädentaitoja, ja mm. facebookissa ja pinterestissä on paljon aktiivisia ryhmiä ja ihmisiä jotka kysyvät neuvoa, antavat neuvoa, jakavat kuvia ja vinkkejä toistensa kanssa. Vaikka kädentaidon työt saattavat olla toisinaan vain itsekseen näpertelyä, ovat alan harrastajat kuitenkin innokkaita jakamaan omia kokemuksiaan.

Liikunnan parissa sosiaalisen median palveluita on useita. Itse olen koettanut kännykässä vähintään viittä erilaista, ja joitain ominaisuuksia noista sovelluksista olen ottanut aktiiviseen käyttöön. Pyöräilyssä pidän mm. sovelluksista joihin palvelu tallentaa kuljetun reitin karttaan. Matkan, ajan ja nopeuden mittaamiseen kokeilemani sovellukset sopivat kohtuullisen hyvin.

Lähiaikoina olen käyttänyt Cycle4it-sovellusta, joka myös mittaa pyöräilymatkoja. Siellä pyöritettiin toukokuun aikana kampanjaa Oulun keskustan pyöräilyolosuhteiden puolesta. Tällä hetkellä on menossa kampanja nimeltään Parempaa pyöräpysäköintiä Ouluun. Osallistua voi lataamalla sovelluksen älypuhelimeensa, laittamalla sen laskemaan matkaa kun lähtee pyöräilemään ja päättämällä laskemisen lopettaessaan matkan. 

Minulle uusi sosiaalisen median sovellus

Tehtävä 1b) 

Tehtävänanto on seuraavanlainen: "Perehdy yhteen sinulle aiemmin vieraaseen sosiaalisen median sovellukseen, palveluun tai toimintaympäristöön. Opettele perusteet sen käyttämisestä ja kerro blogissasi miten mahdollisesti voisit käyttää sitä työyhteisössä. Valitse listalta sosiaalisen median työväline tai palvelu ja kirjaudu siihen."

Vilkaisin useita vaihtoehtoja opintojakson "Sosiaalisen median sovelluksia, yhteisöjä ja palveluja" -listalta. En kuitenkaan halunnut lähteä testaamaan sovellusta jota vastaava samantyyppinen mikä minulla jo oli käytössä, vaan yritin valita jonkun joka oli minulle uudenlainen.

Diigo

Katsoin sovelluksesta videon (https://www.youtube.com/watch?v=mbRxBRgDUg8) ja päätin koettaa Diigon ilmaisversiota. 

Diigo on sosiaalinen kirjanmerkkipalvelu, johon rekisteröidyttyään voi merkitä (bookmark- sekä tag-ominaisuuksilla) sivuja. Lisäksi merkittävältä sivulta voi korostaa (highlight) haluamiaan lauseita/tekstinpätkiä tai vaikka koko sivun. Käyttäjällä Diigossa on julkinen profiili sekä yksityinen profiili, joten sivuja voi merkitä joko muidenkin nähtäville tai vain itselleen. Diigossa voi tehdä ryhmiä, jossa jakaa ryhmän muille jäsenille linkkejä. 

Tageja ja niihin liittyvien kirjanmerkkien lukumäärä

Kirjanmerkkejä ja niihin liittyviä tietoja

Saatavana oli myös erillisiä opettaja- ja oppilas-tilejä, mutta en tutustunut tällä kertaa niihin ominaisuuksiin sen enempää.

Sovellusta on helppo käyttää kun liittää selaimeensa lisäosan, mutta Diigoa voi osittain käyttää myös ilman sitä. Myös mobiilisovelluksia on olemassa. Tuki löytyy mm. Chromelle, Androidille, iPadille, iPhonelle, Firefoxille jne.

Ajattelisin tämän sovelluksen olevan hyödyksi opiskelijoille viimeistään opinnäytetyövaiheessa, kun täytyy etsiä lähteitä ja myöhemmin myös muistaa mistä lähteestä mikäkin lainaus oli. Pitkästäkin tekstistä löytää helposti tärkeän kohdan uudelleen, kun sen on korostanut Diigoon muistiin.

Työelämään sopivia käyttötarkoituksia Diigolle ajattelin esimerkiksi

• Projektiryhmän yhteinen Diigo-ryhmä, jossa jaettaisiin linkkejä ja lähteitä. 
• Opettajana työskentelevä voi tehdä eri opintojaksoille omat ryhmänsä, ja jakaa opintojaksoihin liittyviä linkkejä opiskelijoille. Opiskelijoiden ei ole pakko tehdä Diigoon omaa profiilia, jos ryhmät ovat julkisia. 
• Lähdeviitteitä tarvitseva voi kasata internetlähteet ja lainaukset helposti samaan paikkaan. Myös päivämäärä jolloin sivusto on merkitty, jää muistiin.

Tutut sosiaalisen median sovellukset

Tehtävä 1a)

Tehtävänanto on seuraavanlainen: ”Kirjoita blogiisi kolmesta sinulle tutuimmasta sosiaalisen median sovelluksesta tai ympäristöstä. Miten käytät niitä itse tai miten olet tietosi niistä saanut? Millaisia esimerkkejä niiden opetuskäytöstä sinulla on tai mitä keksit?”

Eniten käytän Facebookia sekä Last.fm:ää, mutta kolmatta oli vaikeampi valita. Päädyin lopulta Google Driveen, vaikka olisin mielelläni ehkä kirjoittanutkin jostain sovelluksesta joka ei olisi niin monelle jo tuttu.

Facebook

Aloitin Facebookin käytön vuonna 2007, vain kiinnostuksesta nähdä miltä tämä palvelu näyttää. Nykyisin käytän palvelua yhteydenpitoon ystävien kanssa, opintojen aikana yhteydenpitoon kanssaopiskelijoiden kanssa, sekä minua kiinnostavien palveluntarjoajien, artistien, jne. seuraamiseen. Julkaisen myös jonkin verran kuvia, linkkejä artikkeleihin tai sivustoille jotka tuntuvat minusta tärkeiltä.

Facebook on osoittautunut hyväksi kanavaksi saada tietoa mm. tapahtumista. Esimerkiksi paikallisten toimijoiden facebook-sivuja seuraamalla saan tietooni paikallistapahtumia joiden olemassaolosta en muuten saisi tietää mistään. Myös musiikkitapahtumista saa usein tietää artistin facebook-sivulta paljon aikaisemmin kuin järjestäjän www-sivulta.

Myös matkailua suunnitellessaan voi lukea vaikkapa hostellien arvosteluja ja katsella kuvia. On mukava huomata miten monet pienyrittäjät pitävät Facebook-sivuaan ajantasaisena. Myös asiakaspalvelu Facebookin kautta toimii ainakin isojen yrityksen kohdalla kuten VR tai Finnair.

Facebookin käytöstä opetuksessa minulla ei juuri ole kokemusta, muuten kuin meidän opiskelijoiden itsemme järjestämien ryhmien ja ryhmächattien osalta. Opiskeluryhmälle voisi esimerkiksi luoda oman ryhmän, jossa voidaan ryhmän kesken jakaa kuvia, linkkejä, videoita, tapahtumia, kyselyitä ja dokumentteja. Myös tiedottaminen voisi olla facebookin kautta sujuvampaa, sillä osa opiskelijoista saattaa käydä tarkistamassa facebookia useammin kuin sähköpostiaan. Tällä kurssilla meillä on käytössämme Facebook-ryhmä.

Last.fm

Last.fm on musiikkiyhteisöpalvelu ja radiopalvelu. Se syntyi kahdesta aikaisemmasta projektista, Last.fm-internet-radiosta ja Audioscrobbler-musiikkistatistiikkajärjestelmästä. Olen käyttänyt palvelua vuodesta 2006 lähtien.

Käyttäjän Last.fm-profiili rakentuu kuunnellusta musiikista ja siihen liittyvästä tiedosta (Artistit, kappaleiden nimet ja pituudet, levyjen nimet…). Tietoa voidaan kerätä Internet-radiokanavista tai käyttäjän laitteella olevista musiikinkuunteluohjelmista. Omalla laitteella olevaan ohjelmaan tulee asentaa liitännäinen tätä varten.

Last.fm antaa myös musiikkisuosituksia sen perusteella mitä muut samoja artisteja kuunnelleet käyttäjät kuuntelevat. Olen löytänyt useita minulle uusia artisteja Last.fm:n avulla.

Artistien sivut koostuvat suurilta osin käyttäjien luomasta sisällöstä. Käyttäjät voivat lisätä artistin sivulle kuvia, infoa tekstinä ja kommentteja omalla nimellä. Levy-yhtiöt voivat rekisteröidä artistisivun hallittavakseen, jolloin he voivat esimerkiksi lähettää sivulle mp3:sia kuunneltavaksi.

Itse käytän yhteisöä oman musiikinkuunteluni seuraamiseen ja tarkasteluun sekä uuden musiikin löytämiseen. Oma Last.fm-profiilini: http://www.last.fm/user/Myhmit

Opetuskäyttötarkoitusta tälle palvelulle ei äkkiseltään tule mieleen.

Google Drive

Google Driveä olen käyttänyt paljon niin opintojen ohessa kuin henkilökohtaisiinkin tarpeisiin. Yhteisien dokumenttien kirjoittaminen sujuu hyvin kun kaikki voivat kirjoittaa omaa osuuttaan samaan dokumenttiin yhtä aikaa, eikä tarvitse lopuksi yhdistellä useita dokumentteja. Dokumentit ovat saatavilla myös kännykässä/tabletilla esimerkiksi Google Drive-applikaation kautta.

Joillain opintojaksoilla olemme jakaneet dokumentit myös opettajalle, jotta hän on sitä kautta voinut tarkistaa ne. Erillistä palautusta jollekin toiselle alustalle ei siis ole tarvinnut tehdä.

On hyvä ettei käyttäjätunnukset Googleen ole pakolliset, jos opettaja haluaa jakaa jotain sen kautta opiskelijoille. Dokumentista voi tehdä julkisen niin että vierailijatkin pääsevät näkemään sen.

Google Drivea voi käyttää myös muun kuin Gmail-osoitteen avulla. Käytin opintojen alussa erillistä koulun sähköpostitunnuksella luotua tunnusta koulutehtävissä, mutta koin sen lopulta vaivalloiseksi ja päätin käyttää henkilökohtaista tiliäni myös opiskeluissa.